Musiikkia mielelle!

Koko elämäni olen kuunnellut musiikkia. Aina. Joskus huomaan itseni kummalliseksi ja havahdun tunteeseen että jokin puuttuu.

Musiikki antaa minulle voimaa, iloa, keventää oloani ja täydentää ajatuksiani.

On levyjä jotka on kuunneltu niin puhki ettei niitä voi enään kuunnella, niihin on itketty surut ja huolet ja nyt niiden tulee olla osana elämän arkistoa. Muistan kuinka yhtenä pimeänä pakkasiltana vuosia sitten kuuntelin yhtä kappeletta 64 kertaa suoraa soittoa. Se imi pois pahimman kärjen ja olo helpottui. Uni tuli.
,
Minulla on tapana kuunnella loistavia levyjä niin paljon, että kappaleet jää osaksi minua. Lapset saavat osansa tästä tavasta ja tunnistavat tunteen musiikin takana. Kävi jopa niin että erästä vanhaa levyä ei voi enää kuunnella ollenkaan, koska se kuulemma muistuttaa siitä ajasta, kun äiti oli niin surullinen.

Musiikki on tunteita ja tunnetta. Minulle se on myös mielikuvistusta. Sen mukana voi haaveillä ja iloita. Fiilistellä ja muistella. Minun muistiarkistoni perustuu monessa suhteessa musiikkiin. Voin katsoa tapahtumia taaksepäin levyjen avulla. Saan helposti mieleeni tunteita ja tapahtumia musan kautta. Myös omaa itseäni tarkastelen monesti myös musiikin kautta, se on kuin peili tai kuva.

Minulla on ollut ilo tavata samanlaisia ihmisiä, jotka ovat myös vuosien varrella antaneet uusia juttuja, uusia artisteja ja tuntevat makuni. Sain juuri levyn joka soi jatkuvasti, autossa ja kotona. Saa minut hymyilemään ja antaa hyvää mieltä.

Siitähän musiikissa loppujen lopuksi onkin kyse, se parantaa ainakin minut aina.

Kynttilöitä, pikkujouluja ja hyvät ystävät; nupit kaakkoon.

Nyt soi uusin James Blunt!