Turhaan menetetty

Järkyttynyt olo.

Törmäys kaupungilla vanhaan hyvään ystävään nuoruudestani. Oikeastaan kahteen. Hurrasimme ilosta ja hihkuimme jälleennäkemisen riemua.

Iloinen fiilis ei kestä kauaa, kun ymmärrän jo, että ne ikävät muistot ja kuulumiset vuosien varrelta kävivät selviksi. Taas.

Päihteiden käyttö, alkoholin ja koko coctaili huumeita vuosien ajan, jättää raa'an jäljen ihmiseen. Tai siihen, mitä ihmisestä siinä vaiheessa on jäljellä.

Se on ulkopuoliselle järkyttävää katsottavaa. Valheiden verkko, faktan ja fiktion kietoutuminen yhteen, ymmärrys normaalista on kaukana hävinneenä. Keskustelu rimpuilee raivosta itkuun sekunneissa, nyrkit pui, takauma jostain, muisto menneisyydestä sekoittuu yritykseen olla normaalina. Istua, keskustella ja jutella. Mahdotonta keskittyä.

Huuto, kiroilu, viha ja sylki syöksyy suusta ja muuttuu heti kohta kyyneleihin ja anteeksipyyntöihin. Asioista, joita ei voinut ymmärtää kun niitä ei edes ollut. Syytökset ihmisiin, niistä ensimmäisen piikin antajista auttajiin on täynnä raivoa ja samalla rakkautta. Mahdotonta pysyä ajatuksen perässä ja ymmärtää.

Toinen vanha ystävä yrittää hallita, rauhoitella ja lepytellä, kokemusta tilanteista on. Se ainoa enään, joka jaksaa yrittää ja kuunnella. Pitää seuraa, pyytää parantumaan ja jonka hermo kestää vielä, harvakseltaan, mutta vielä sentään yrittää. Muut ovat luovuttaneet jo vuosia sitten. Minäkin, huono omatunto liian ulkopuoliseksi jättäytymisestä painaa. Katseet ja sanat, menetetty ihminenkö? Kuivilla väittää, ei todellakaan. Ei sinnepäinkään. Katson auttajaa ja tunnen mieletöntä kiitollisuutta ja arvostusta. Huima ystävä.

Olo käy rankaksi, kyyneleet kirvelevät silmissä. Halaan ja rutistan, kyllä se siitä. Yritän tsempata. Olo on voimaton, vihainen ja niin surullinen. Ahdistaa. Se häivähdys ilosta ja samalla häpeästä, heijastuu niistä kauniista sinisistä silmistä. Maahan laskettu katse ja ujo silmäys suoraan silmiin, me kaverit silloin joskus. Siellä jossain se herkka ja hauska poika vielä on.

Nyt pinnalla on joku toinen, toisessa maailmassa elänyt. Pelkään että menetetty turhaan.